tiistai 2. joulukuuta 2014

Lepakkomies

Harvoin luovutan lukemisen suhteen, mutta pitäisiköhän tässä kohtaa jo luovuttaa. Jo Nesboa on kehuttu kirjailijana joka paikassa ja teokset ovat saaneet lukuisia palkintoja. Kuitenkin hänen ensimmäistä Harry Hole-kirjaansa Lepakkomies olen yrittänyt lukea koko vuoden ja lainannut sen kirjastosta ehkä 20 kertaa. Joka kerta kirja jää minulta kesken. Lukeminen vaan tökkii.

Jo Nesbon Lepakkomies on ilmestynyt 1997. Itse yritin lukea pokkaria, jossa oli 489 sivua. Rikostutkija Harry Hole on lähetetty Australiaan tutkimaan nuoren norjalaisnaisen murhaa. Hole saa työparikseen aboriginaalin Andrew Kensingtonin ja he ystävystyvät. Kun ratkaisu tuntuu olevan käden ulottuvilla, osoittautuu, ettei kumpikaan ole sitä miltä näyttää. Holen oman menneisyyden haamut ajavat hänet vaikeuksiin.

Mikä kirjassa siis tökkii?! En vaan pääse lukurytmiin. Kirjassa on mielestäni liikaa kuvailtu Australian ja aboriginaalien kulttuuria. Kirjan juoni on hidas. Murhan selvittäminen kestää ja kestää. Olen kuitenkin saanut luettua yli 200 sivua kirjaa. Vieläkään en osaa päätellä murhaajaa. Varmasti juoni jää minulle rikkonaiseksi, koska jokaisella lainauskerralla pääsen vain parikymmentä sivua eteenpäin. En silti aio luovuttaa kokonaan, koska murhaaja pitää saada selville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti